Jäätiköissä

Jäätiköt ovat suuria, hitaasti liikkuvia jäämassoja, jotka muodostuvat lumikerroksista. Kun lunta kertyy alueelle enemmän kuin se sulaa, vanha lumi puristuu ja muuttuu kiinteäksi jääksi. Prosessi etenee useiden vuosikymmenten aikana ja johtaa suurempien jäätikköalueiden syntyyn.

Jäätiköt virtaavat alaspäin painovoiman vaikutuksesta, liikuttaen mukanaan kiviä ja muuta materiaalia. Liikettä aiheuttavat sekä massan että lämpötilavaihtelut; jään pinnalle syntyy railoja (crevasses), ja sulamis- sekä pakkasjaksot vaikuttavat jäätikön tasapainoon. Jäätikön pääty voi sulaa tai kasvaa riippuen vuodesta, säätilasta ja ilmaston tilasta.

Tyypillisiä jäätiköitä ovat vuoristojäätiköt (laakson jäätiköt) sekä suuria mantereenjäätiköitä, joita löytyy Grönlannin ja Antarktiksen alueelta. Maantieteellisesti jäätiköt sijaitsevat pääasiassa korkeilla vuoristoalueilla ja napa-alueilla.

Ilmaston lämpeneminen on ajanut monien jäätiköiden sulamiseen ja laajuuden vähenemiseen; supistuminen vaikuttaa merienpintojen nousuun sekä paikallisiin vesistövarantoihin. Jäätiköitä pidetään ilmaston indikaattoreina, ja niistä kerätyt jääkerrokset tuottavat pitkäaikaista ilmastotietoa.