jäykä

Jäykä on suomen kielen adjektiivi, jolla viitataan kiinteään tai kovaan tilaan sekä ruumiin että esineiden kohdalla, mutta myös ihmisen asenteeseen. Oikea ja yleisin perusmuoto kirjakielessä on jäykkä; muoto jäykä esiintyy puhekielessä, murteissa ja satunnaisissa kirjoitusvirheissä. Jäykä voi siten esiintyä sekä konkreettisessa että abstraktissa merkityksessä.

Käyttöesimerkkejä ovat sekä fyysinen jäykkyys että kuvailu. Esimerkiksi "jäykät lihakset" tai "jäykät nivelet" viittaavat ruumiin tilaan, kun taas "jäykä asenne" tai "jäykät säännöt" kuvaavat epäjäykkyyttä käsittelevää ajattelua tai sääntöjä. Adjektiivi taipuu kuten muutkin suomalaiset adjektiivit: positiivi, komparatiivi ja superlatiivi (jäykempi, jäykimmän/jäykimmän riippuen lauseyhteydestä).

Etymologia ja liittyvät termit: adjektiivin juurisana on jäykk-, ja siihen liittyvät käsitteet ovat jäykkyys sekä verbit kuten jäykin ja jäykistyä. Jäykä ja jäykkä sekä niihin liittyvät ilmaukset esiintyvät sekä arkikielessä että teknisissä ja kirjallisissa yhteyksissä.

Nykykäytössä jäykä kuvaa sekä fyysistä että sosiaalista jäykkyyttä, ja sen merkitykset voivat vaihdella kontekstin mukaan. Ymmärryksen kannalta on huomioitavaa, että standardi muoto on jäykkä, kun taas jäykä voi esiintyä epäformaalina tai alueellisena varianttina.