jäsennysten

Jäsennysten tarkoittaa lauseen jäsentämistä sen kieliopillisten osien mukaan. Kielitieteessä ja kielenopetuksessa jäsennystä käytetään kuvaamaan, miten sanat ja sanayksiköt muodostavat lauseen, mitkä osat toimivat subjekteina, predikaattina ja kohteina sekä miten lauseen sisäinen hierarkia rakentuu.

Jäsennystyyppejä ovat konstituenttianalyysi, jossa lause jaetaan suurimpiin osiin, sekä riippuvuusanalyysi, jossa sanojen väliset riippuvuudet esitetään verkostona. Eri analyyttiset järjestelmät voivat tuottaa erilaisia jäsennyksiä, erityisesti kielissä, joissa sanajärjestys on joustava ja morfologialla on roolinsa. Jäsennysten valinta vaikuttaa myös siihen, millaisia oletuksia tehdään lauseen rakenteesta.

Käytännössä jäsennysten avulla voidaan testata kieliopin malleja ja kehittää sovelluksia kuten kielentunnistus, konekäännös ja tiedonhaun järjestelmät. Parsereita toteuttavat ohjelmistot voivat perustua joko konstituenttianalyysiin tai riippuvuusanalyysiin, ja ne mahdollistavat muun muassa syntaktisen analyysin automatisoituja prosesseja.

Esimerkki: lauseessa Koira puri palloa jäsennys voi osoittaa, että Koira on subjekti, puri on predikaatti ja palloa on objekti. Eri jäsennystyypejä voidaan soveltaa samoihin lauseisiin eri teoreettisten lähestymistapojen mukaan, mikä heijastaa rakenteellisen moninaisuuden tutkimuksessa.

Historia: jäsennysten juuret ovat perinteisessä kieliopissa, mutta 20. ja 21. vuosisadalla ne ovat keskeisiä sekä kielitieteessä että luonnollisen kielen käsittelyssä (NLP).