järkeily

Järkeily on suomenkielinen termi, joka viittaa päättelyn tai järkevän ajattelun prosessiin. Se tarkoittaa informaation kriittistä tarkastelua, argumenttien arviointia sekä johtopäätösten tekemistä järkiperäisellä perusteella. Järkeily kattaa todisteiden punninnan, loogisten yhteyksien havaitsemisen sekä hyötyjen ja riskien punnin­tamisen. Sitä voidaan käyttää sekä jokapäiväisessä päätöksenteossa että muodollisemmissa yhteyksissä, kuten opetuksessa, debatissa ja tieteellisessä tutkimuksessa.

Etymologia: Järkeily muodostuu sanasta järki ja -ily-päätteestä, jolla kuvataan teon tai prosessin nimeä. Liittyviä ilmauksia ovat esimerkiksi järkevä, järkevyys sekä järkeilyyn liittyvä päättely.

Käyttö ja merkitys: Arkikielessä järkeily voi tarkoittaa huolellista harkintaa tai järkevää ajattelua: “käytä järkeilyä” tai “pohdi järkevästi.” Koulutuksessa ja akateemisessa kontekstissa järkeily viittaa kriittiseen ajatteluun, päättelyyn ja argumenttien arviointiin sekä todistusaineiston punnintaan. Se myös viittaa pyrkimykseen välttää kognitiivisia vinoumia ja harhoja.

Suhteet muihin käsitteisiin: Päättely (deduktio, induktio) sekä looginen päättely ovat järkeilyn osa-alueita. Maalaisjärkeä, eli maalaisjärki, on siihen liittyvä käsite, mutta usein kulttuurisidonnainen ja vähemmän systemaattinen.

Lisätietoja: Kriittinen ajattelu, logiikka, rationaliteetti, kognitiiviset vinoumat.