jännityskorroosiosta

Jännityskorroosio on metallien hauras murtumismuoto, joka tapahtuu samanaikaisesti vetojännityksen, syövyttävän ympäristön ja alttiin materiaalin läsnäollessa. Se voi ilmetä erilaisissa metalliseoksissa, kuten ruostumattomassa teräksessä, alumiinissa ja kupariseoksissa. Ilmiö tunnetaan myös nimellä jännityskorroosiosäröily.

Jännityskorroosio ei ole pelkkää yleistä korroosiota tai normaalia väsymismurtumista. Sen sijaan, jännityskorroosio alkaa tyypillisesti pinnasta, jossa paikallinen syöpyminen voi muodostaa pieniä halkeamia. Nämä halkeamat syvenevät vetojännityksen vaikutuksesta, ja halkeaman kärjessä tapahtuva paikallinen korroosio nopeuttaa murtuman etenemistä. Prosessi voi edetä suhteellisen nopeasti olosuhteista riippuen, johtaen äkilliseen ja usein odottamattomaan rakenteelliseen vikaantumiseen.

Jännityskorroosiota esiintyy tietyissä materiaali-ympäristö-jännitys-yhdistelmissä. Esimerkiksi ruostumaton teräs on altis kloridi-ionien aiheuttamalle jännityskorroosiolle, kun taas tietyt alumiiniseokset voivat vaurioitua suolaisessa ympäristössä. Jännitys voi olla peräisin rakenteen suunnittelusta, valmistuksesta (esim. hitsausjännitykset) tai ulkoisista kuormista.

Jännityskorroosio on merkittävä ongelma monilla teollisuudenaloilla, kuten kemianteollisuudessa, öljy- ja kaasuteollisuudessa sekä ilmailussa. Sen ehkäisemiseksi käytetään erilaisia menetelmiä, kuten materiaalin valintaa, pinnoitteita, jännitysten alentamista lämpökäsittelyllä tai mekaanisilla menetelmillä, sekä korroosionestoaineiden käyttöä. Säännöllinen tarkastus ja valvonta ovat myös tärkeitä jännityskorroosion havaitsemiseksi ja ennakoimiseksi.