jousisoittimien

Jousisoittimet ovat kielisoittimia, joita soitetaan vetämällä jousi kielten yllä. Jousi, tavallisesti hevosenjouhisäikeistä valmistettu, välittää kitkaa, jonka kautta kielen värähtely siirtyy soittimen runkoon. Ääni syntyy kielen värähtelystä ja rungon resonanssista; korkeuden määrää kielen pituus, jännitys ja jäykkyys sekä rakenteen muoto.

Eurooppalaisessa klassisessa musiikissa jousisoittimien suurimmat yhtyeet ovat viulu, alttoviulu, sello ja kontrabasso. Näiden lisäksi on vanhempia ja erikoistuneita malleja kuten viola da gamba ja nyckelharpa. Kansainvälisissä perinteissä on myös merkittäviä esimerkkejä kuten erhu Kiinassa, morin khuur Mongoliassa ja sarangi Intiassa.

Jousisoittimien rakentaminen ja tekniikka vaihtelevat, mutta niissä on tyypillisesti puusta valmistettu runko ja kannen kautta kimmeltävä ääni. Soittaminen edellyttää tarkkaa jousiliikettä sekä soittimen reagointikykyä; rosin ja jousitekniikka mahdollistavat erilaisia artikulaatioita kuten legatoa, vibratoa ja spiccatoa. Jousisoittimet ovat keskeinen osa sekä orkesteri- että kamarimusiikkia ja niitä soitetaan sekä solistisesti että ryhmässä.