johtamismalleihin

Johtamismalli (johtamisen malli) viittaa tieteellisiin ja käytännön kehikkoihin siitä, miten organisaatioiden tavoitteiden saavuttaminen ja ihmisten motivointi järjestetään. Eri aikakausina ja teoreettisissa suuntauksissa on korostettu erilaisia johtamistyylejä, ja mallit toimivat välineinä ymmärtää, miten päätöksentekoa, viestintää ja suorituksen ohjausta tulisi käytännössä toteuttaa.

Keskeisiä malleja ovat esimerkiksi autokraattinen johtaminen, jossa päätöksenteko keskittyy johtajaan ja alaiset toteuttavat antamia ohjeita; demokraattinen tai osallistuva johtaminen, jossa päätöksiä tehdään tiimin kanssa; sekä laissez-faire- eli vapaajohtaminen, jossa johtaja antaa tiimille suurimman mahdollisen vapauden. Tilannejohtaminen (situational leadership) korostaa johtamistavan sopeuttamista tilanteen mukaan henkilön valmiuden ja motivaation perusteella.

Transformatiivinen johtaminen tähtää visionäärisyyteen, inspiraatioon ja muutoksen kannustamiseen, kun taas transaktiojohtaminen perustuu palkkioihin ja rangaistuksiin suorituksen ohjaamiseksi. Palveleva johtaminen (servant leadership) asettaa tiimin tarpeet johtajan prioriteetiksi, ja valmentava johtaminen keskittyy yksilön kehittämiseen ja palautteen antamiseen. Näihin voi sisältyä myös valmius vastakkainasetteluihin ja resilienssin edistäminen.

Johtamismallit toimivat työkaluina: ne tarjoavat kehikkoja strategian viestimiseen, päätöksentekoon sekä tiimien suorituskyvyn tukemiseen. Käytännössä johtajat usein yhdistävät malleja ja sopeuttavat niitä organisaation kulttuuriin, henkilöstöön ja tilanteeseen. Mallit nähdään enemmän suuntaviivoina kuin sääntöinä, ja tehokas johtaminen vaatii tilanteen tunnistamista sekä kykyä valita ja yhdistellä malleja joustavasti.