jatkuvuussuunnitelmiin

Jatkuvuussuunnitelmiin viitataan organisaation suunnitelmiin ja menettelyihin, joiden tavoitteena on turvata kriisitilanteissa toiminnan jatkuvuus sekä nopea toipuminen häiriöistä. Ne kattavat sekä fyysisen että tietoteknisen toimintaympäristön ja sitovat sekä sisäisiä että ulkoisia sidosryhmiä.

Keskeisiä osa-alueita ovat liiketoiminnan vaikutusarviointi (BIA), riskien kartoitus ja priorisointi, kriittisten prosessien sekä tarvittavien resurssien määrittäminen, sekä varautumistoimenpiteet. Suunnitelmiin kuuluvat toiminta-, viestintä- ja palautumissuunnitelmat sekä IT-jatkuvuuden ja tietoturvan varmistaminen. Additionally huomioidaan toimitusketju, henkilöstö, tilat ja ulkopuoliset kumppanit.

Prosessi etenee usein johdon sitoutumisesta, vastuiden määrittelystä sekä suunnitelmien laatimisesta, tallentamisesta ja integroinnista osaksi organisaation hallintoa. Suunnitelmat testataan ja harjoitellaan säännöllisesti, ja niiden tuloksia katsotaan sekä kehitetään.

Jatkuvuussuunnitelmilla on sekä taloudellisia että regulatorisia hyötyjä: ne lyhentävät palautumisaikaa, vähentävät tappioita ja helpottavat vaatimusten noudattamista. Suomessa ja kansainvälisesti käytetään standardeja kuten ISO 22301 (Business Continuity Management) ja ISO 22313 (Guidance on principles), joita sovelletaan eri kokoisissa organisaatioissa.

Haasteina ovat toteutettavien toimenpiteiden kustannukset, jatkuva päivittäminen, sidosryhmien koordinointi sekä riippuvuudet teknisestä infrastruktuurista ja kumppaneista. Hyvin hoidettuna jatkuvuussuunnitelmiin liittyy organisaation kyky kestää häiriöt ja palata normaaliin toimintaan.