iäkkäisyys

Iäkkäisyys tarkoittaa elämänvaihetta, jolloin henkilön kronologinen ikä on korkea ja usein liittyy yhdenmukaistettuihin sosiaalisiin, lääketieteellisiin ja taloudellisiin statuksiin. Lääketieteellisessä ja tutkimuskontekstissa iäkkäisyyttä arvioidaan myös toimintakyvyn, biologisten merkkien ja elämänlaadun perusteella; termiä voidaan käyttää eri ikärajoilla riippuen kulttuurista ja lainsäädännöstä.

Iäkkäisiin ihmisiin voi liittyä suurempi riski pitkäaikaissairauksille, monilääkitykselle, toimintakyvyn heikkenemiselle ja kognitiivisille muutoksille. Hauraus, liikkumisen rajoitteet ja sosiaalinen eristäytyminen ovat yleisiä haasteita, mutta yksilölliset erot ovat suuria. Terveydenhuollon tavoitteena on tukea toimintakykyä ja ehkäistä tarpeettomia rajoituksia, esimerkiksi terveyden edistämisen, kuntoutuksen ja kotipalvelujen avulla.

Yhteiskunnallisesti iäkkäisyys liittyy eläkkeisiin, hoivatarpeeseen ja ikääntymisen taloudellisiin vaikutuksiin. Ikääntyvän väestön määrän kasvu asettaa haasteita sosiaali- ja terveyspalveluille sekä asumisen ja työelämän rakenteille. Politiikassa korostuvat ennaltaehkäisy, pitkäaikaishoivan järjestäminen, ikäsyrjinnän ehkäisy ja ikääntymisen myönteinen tukeminen.

Kulttuuriset näkemykset iäkkäisyydestä vaihtelevat; joissain yhteyksissä ikää ihaillaan ja arvostetaan, toisissa esiintyy stereotyyppisiä asenteita. Tutkimusalan suuntauksia ovat gerontologia, geriatriset hoitomuodot ja "healthy ageing" -lähestymistavat, jotka korostavat toimintakyvyn ja osallisuuden ylläpitämistä.