itsevalikoituminen

Itsevalikoituminen tarkoittaa tilannetta, jossa osallistujat valitsevat itse osallistuvansa tai olla osallistumatta johonkin tutkimukseen, ohjelmaan tai tapahtumaan. Tällöin osallistujien ominaisuudet ja motivaatiot poikkeavat väestön keskiarvosta juuri sen vuoksi, että osallistuminen ei ole satunnaisesti valittu. Itsevalikoituminen voi koskea sekä tutkimusotoksia että palvelu- tai ohjelmarekrytointia.

Tyypillisiä konteksteja ovat kyselytutkimukset, verkkopalveluiden käyttäjien rekrytointi sekä terveys- tai sosiaalisten ohjelmien osallistujat. Esimerkiksi verkkokyselyyn vastanneet voivat muodostaa ryhmän, jolla on erityisen suuria mielenkiinnon kohteita tai parempi käytännön mahdollisuus vastata, mikä voi poiketa niistä, joita kysely ei tavoita. Myös kliinisten tutkimusten osallistujat voivat olla eri tavalla motivoituneita hakemaan hoitoa kuin ne, jotka eivät hae sitä.

Vaikutukset liittyvät pääasiassa vinoutumiin ja yleistettävyyden heikkenemiseen. Itsevalikoituminen voi johtaa siihen, että tulokset kuvastavat vain sitä itsevalikoitunutta ryhmää eivätkä laajempaa väestöä. Tämä voi vaikuttaa sekä sisäiseen että ulkoiseen validiteettiin ja johtaa harhaanjohtaviin johtopäätöksiin, erityisesti jos osallistumiseen liittyvät ominaisuudet korreloivat tutkittavien ilmiöiden kanssa.

Tunnistaminen ja hallinta perustuvat suunnitteluun ja tilastollisiin keinoihin. Menetelmiä ovat esimerkiksi satunnaisotos, stratifiointi ja rekrytoinnin tasapainottaminen sekä läpinäkyvyys tutkimusmenetelmissä. Tarvittaessa voidaan käyttää tilastollisia korjauksia, kuten painotuksia, mutta ne eivät täysin poista itsevalikoitumisen vaikutusta.