istumisasennot

Istumisasennot (istumisasento, pl. istumisasennot) tarkoittavat tavallisia kehon asentoja, joissa ihminen on paikallaan istuen. Niitä käsitellään erityisesti ergonomiassa, fysioterapiassa ja liikunnan opetuksessa, sillä oikea-istunnon asento tukee selkärankaa, lantion asentoa sekä verenkiertoa ja vähentää rasitusvaaroja.

Tyypillisiä istumisasentoja ovat esimerkiksi suora istuma-asento, jossa selkä on pysty ja lantio neutraalissa asennossa; eteen- tai taaksenojaava istuma-asento, jossa selkää voi tukia tai antaa sen hieman nojautua; ristissä jalat -asento, jota käytetään esimerkiksi rentoutuneemmissa tilanteissa tai floor-istumissa; sekä jalat edessä suorina tai hieman erillään olevat asennot erilaisissa tuoliratkaisuissa. Istumisasentoja voivat määrittää tuolin muoto, lattia-tila sekä yksilön liikkuvuus ja mukavuus.

Ergonomian näkökulmasta suositellaan yleensä, että selkä on tuetun tuolin avulla luonnollisessa asennossa, lantio pysyy neutraalina, polvet ovat noin 90 asteen kulmassa ja jalkapohjat ovat lattialla. Näiden lisäksi pään ja niskan tulisi olla neutraalissa asennossa; näyttö tulisi sijoittaa silmien tasolle ja hieman eteenpäin, jotta niska ei rasitu. Taukoja tulisi pitää säännöllisesti, ja lyhyet liikkeet sekä venyttelyt auttavat verenkiertoon sekä selkärangan joustavuuteen.

Käyttökonteksteja ovat arkipäiväinen työ ja opiskelu, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen sekä joissain tapauksissa liikunta- ja meditaatio- tai joogaharjoitukset, joissa istumisasentoja käytetään tarkoituksenmukaisesti. Pitkäaikainen istuminen voi lisätä selkä- ja niskakipujen riskiä sekä heikentää verenkiertoa, joten osana työ- tai oppimisympäristöä kuuluu oikean asennon lisäksi riittävät tauot ja liikkeet.