ionotrooppisista

Ionotrooppiset reseptorit ovat ligandivälitteisiä ionikanavia, jotka avautuvat, kun niihin sitoutuu tietty ligandi kuten neurotransmitteri. Avautuminen aiheuttaa nopean ionivirran muutoksen solukalvolla, mikä johtaa postsynaptisen solun nopeaan depolarisaatioon tai hyperpolarisaatioon. Tällaiset reseptorit tuottavat nopeat, millisekunnin kuluessa tapahtuvat signaalit ja eroavat metabotrooppisista reseptoreista, jotka välittävät signaalia g-proteiinien kautta ja vaikuttavat Iongaporeiden kautta pidemmällä aikavälillä.

Ionotrooppiset reseptorit voidaan jakaa useisiin pääryhmiin. Cys-loop -perheen reseptoreihin kuuluvat nikotiininen acetylkoliinireseptori (nAChR), GABA_A-reseptori, glysiinireseptori ja 5-HT_3-reseptori. Nämä reseptorit ovat yleisesti pentamerisia kanavakomplekseja, joissa sitoutunut ligandi avaa ionikanavan, jonka läpi kulkevat Na^+, K^+ ja usein Ca^{2+} -ioneja. Glutamaattireseptorit, kuten AMPA-, NMDA- ja kainaatireseptorit, ovat ionotrooppisia reseptoreita, jotka ovat usein tetramerisia ja jotka välittävät pääasiassa Na^+, K^+ ja Ca^{2+} -virtoja.

Ravinnon ja kehityksen kannalta ionotrooppiset reseptorit vastaavat nopeista synaptisista tapahtumista ja ovat keskeisiä oppimisen, muistin ja motorisen kontrollin sekä aivoverkkojen reaktiivisuuden säätelyssä. Niiden toimintaan vaikuttavat sekä endogeeniset ligandit että ulkoiset modulaattorit ja lääkeaineet. Esimerkkejä farmakologisista säätelykohteista ovat GABA_A-reseptoreiden benzodiatsepiinit ja barbituraatit, nikotiinireseptorit sekä NMDA- ja AMPA/kainaatireseptorien modulaatio. Liiallinen ionotrooppisten reseptoreiden erityisesti Ca^{2+} -läpäisyn lisääntyminen voi johtaa eksitotoksisuuteen ja neurologisiin häiriöihin.