insuliinireseptorissa

Insuliinireseptori on proteiini, jota esiintyy solujen pinnalla ja joka toimii keskeisenä välittäjänä insuliinin signaalinvälitysreiteissä. Insuliini on hormoni, joka säätelee glukoosin eli verensokerin aineenvaihduntaa. Kun insuliini sitoutuu reseptoriinsa, se käynnistää solunsisäisen signaalikaskadin, joka johtaa useisiin tärkeisiin solun toimintoihin. Tärkeimpiä näistä ovat glukoosin otto verenkierrosta soluihin, glykogeenin muodostumisen (glykogeneesi) stimulaatio maksassa ja lihaksissa sekä rasvasolujen glukoosin käytön ja lipidien synteesin edistäminen.

Insuliinireseptori kuuluu tyrosiinikinaasireseptorien perheeseen. Se koostuu kahdesta alfa-alayksiköstä ja kahdesta beta-alayksiköstä. Alfa-alayksiköt sijaitsevat solun ulkopuolella ja niihin insuliini sitoutuu. Beta-alayksiköt ulottuvat solukalvon läpi ja sisältävät tyrosiinikinaasiaktiivisuuden, joka aktivoituu insuliinin sitoutumisen jälkeen. Aktivoitunut reseptori fosforyloi useita solunsisäisiä proteiineja, kuten insuliinireseptorisubstraatteja (IRS), mikä puolestaan käynnistää monimutkaisen verkoston muita signaalimolekyylejä.

Insuliinireseptorin toiminnan häiriöt voivat johtaa insuliiniresistenssiin, tilaan jossa solut eivät reagoi tehokkaasti insuliiniin. Tämä voi olla merkittävä tekijä tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä. Reseptorin toimintahäiriöitä voi aiheuttaa geneettiset tekijät, tulehdusprosessit tai muut metaboliset tekijät. Insuliinireseptorin tutkimus on tärkeää diabeteksen ja muiden aineenvaihduntasairauksien ymmärtämiseksi ja uusien hoitomuotojen kehittämiseksi.