inotrooppisia

Inotrooppiset aineet ovat lääkkeitä tai biokemiallisia tekijöitä, jotka vaikuttavat sydämen supistusvoimaan. Niitä jaetaan positiivisiin inotrooppisiin, jotka lisäävät ventrikulaarista kontraktiivisuutta ja pumppauskykyä, sekä negatiivisiin inotrooppisiin, jotka heikentävät supistusvoimaa. Positiiviset inotropiset aineet voivat parantaa sydämen toimintaa esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan akuutissa tilanteessa tai cardiogeenisessa shokissa, mutta ne voivat lisätä hapenkulutusta ja riskiä rytmihäiriöille.

Mekanismit. Positiiviset inotropiset aineet vaikuttavat ensisijaisesti kalsiumin käsittelyyn ja hyödyntävät sydämen sähkömekanismeja. Yleisimpiin mekanismeihin kuuluvat β1-adrenerginen stimulaatio, joka lisää cAMP:n tuotantoa ja aktivoi PKA:n. Tämä lisää L-tyypin kalsiumkanavien virtausta ja edistää sarkoplasmallisen Ca2+-varaston täyttymistä sekä Ca2+-vapautusta kontraktion aikana. Jotkin aineet lisäävät kontraktiivisuutta ilman suurta Ca2+-tasojen nousua (kalciumsensitointi). Lisäksi fosfodiestäsaasi-3 (PDE3) estäjät, kuten milrinoni, lisäävät cAMP:ia, mikä vahvistaa supistusvoimaa ja usein myös verenkierron laajenemista.

Esimerkkejä. Tutkitut positiiviset inotrooppiset aineet ovat dobutamiini, dopamiini ja milrinoni; levosimendan toimii kalcium-sensitointina ja sydämen vasodilataattorina. Digoksiini on perinteinen positiivinen inotrooppinen aine, joka lisää Ca2+-nesteen ja tehostaa supistusvoimaa pitkäaikaisessa hoidossa. Negatiiviset inotrooppiset vaikutukset ovat yleisessä käytössä esimerkiksi joidenkin beetasalpaajien ja muiden lääkeaineiden yhteydessä, jotka voivat heikentää sydämen supistusvoimaa.

Käyttö ja riskit. Inotropiaa säätelevät aineet kotiutuvat sydämen vajaatoiminnan, shokin ja joidenkin rytmihäiriöiden hoitoon. Haittavaikutuksiin kuuluvat rytmihäiriöt, lisäaineinen sydämen hapenkulutus sekä hypotensio. Endogeeninen inotrooppinen vaste on osa sympaattisen järjestelmän säätelyä ja Ca2+-käsittelyn kontrollia.