infrapunaisäteilyä

Infrapunaisäteilyä on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on pidempi kuin näkyvän valon, mutta lyhyempi kuin mikroaallot. Se on osa sähkömagneettista spektriä ja sijoittuu näkyvän punaisen valon ja mikroaaltojen väliin. Infrapunasäteily tunnetaan usein lämpösäteilynä, koska kaikki esineet, joiden lämpötila on absoluuttisen nollapisteen yläpuolella, lähettävät sitä. Mitä kuumempi esine on, sitä enemmän se säteilee infrapunaisäteilyä.

Infrapunasäteilyllä on monia sovelluksia. Sitä käytetään lämpökameroissa, joilla voidaan havaita lämpötilaeroja etäältä, esimerkiksi rakennusten lämpövuotojen tai ihmisten ja eläinten ruumiinlämmön tunnistamiseen. Lääketieteessä infrapunalämpömittareita käytetään ruumiinlämmön mittaamiseen korvasta tai otsalta. Teollisuudessa infrapunakuivausta käytetään maalien, lakkojen ja paperin kuivaamiseen. Valokuituviestinnässä infrapuna-aallonpituuksia käytetään tiedonsiirtoon.

Ihmiskeho aistii infrapunasäteilyn lämpönä, ja sen voimakas altistuminen voi aiheuttaa palovammoja. Aurinko on luonnollinen infrapunasäteilyn lähde, joka lämmittää Maan pintaa. Infrapunasäteilyä tuottavat myös esimerkiksi hehkulamput, kaukosäätimet ja lämpöpatterit. Säteilyn aallonpituus määrittelee sen, miten se vuorovaikuttaa materiaalien kanssa, ja tätä ominaisuutta hyödynnetään monissa teknologisissa sovelluksissa.