infektiotilanteita

Infektiotilanteita tarkoittaa erilaisten tilanteiden kokonaisuutta, joissa infektiot henkilön terveyttä tai yhteisöä koskettavat erityisesti. Tällaisia tilanteita voivat olla äkilliset epidemiat, tartuntatautien leviäminen yhteisöissä, terveydenhuollon taudinaiheuttajakertymät sekä ympäristö- tai eläinperäiset tartunnat. Infektiotilanteet voivat olla paikallisia tai laajempia, ja ne voivat liittyä sekä luontaisiin että ihmisen toiminnasta johtuviin riskitekijöihin.

Tapahtumien kirjo on laaja. Esimerkkejä ovat kausiluonteiset virustartunnat kuten influenssa, vatsataudit kuten norovirus, sekä zoonoottiset tartunnat, joissa eläinperäiset taudinaiheuttajat siirtyvät ihmisiin. Terveydenhuollon tiloissa keskuksia voivat olla sairaalainfektiot tai muu henkilöstöä ja potilaita koskeva leviäminen. Lisäksi infektiot voivat liittyä elintarvike- ja vedenjakelon epävarmuuksiin sekä moniresistenssin kasvamiseen.

Hallinta perustuu nopeaan seuranta-, tutkimus- ja viestintätoimintaan. Keskeistä on tiedonkeruu ja -jakaminen, kontaktihaku, eristystoimet, karanteeniin liittyvät käytännöt sekä vahva hygieniakulttuuri ja puhdistus. Viranomaiset ohjaavat toimia, tarjoten ohjeistukset ja rokotuskäytäntöjä sekä järjestäen resurssit. Ennaltaehkäisy koostuu rokotuksista, elintarvike- ja ympäristövalvonnasta sekä yleisestä hygienian edistämisestä.

Kontekstina infektiotilanteilla on kansanterveys: THL:n, WHO:n ja paikallisten terveydenhuollon toimijoiden rooli on koordinoiva ja tiedonvälittävä. Infektiotilanteiden hallinta vaatii nopeaa reagointia, resursointia ja yhteisymmärrystä terveydenhuollon eri toimijoiden välillä.