inenpäätteellä

inenpäätteellä viittaa suomen kielessä adjektiiveja muodostavaan johdannaispäätteeseen -inen. Tämä päätteinen muoto lisätään juureen tai vartaloon, jolloin syntyy adjektiivi, joka ilmaisee ominaisuutta, johonkin liittyvää vastinetta tai alkuperää. -inen-päätteellä muodostetut adjektiivit ovat yleisiä sekä arkikielessä että erikoiskielessä, ja ne voivat toimia sekä attributiivisesti että predikatiivisesti: esimerkiksi kultainen kello on kultainen kuvaillessaan kellon ominaisuutta, ja kello on kultainen on lauseen predikaatti.

Yleisiä käyttökonteksteja ovat värit, materiaalit, ominaisuudet ja johdannaiset: sininen (sini + -inen) kuvaa väriä, biologinen viittaa biologiaan liittyvään ominaisuuteen, sekä monissa muissa sanoitusyhteyksissä—esimerkiksi termit kuten kultainen, hopeinen, vanha­mainen voivat kuulua samaan perheeseen. Päätteen taakse säilyy usein perusnimitys tai -juuri, jonka tyypillisesti -inen muokkaa adjektiiviksi. Joissain tapauksissa juurta sekä päätepääte voidaan ärsyttävän hieman muokata foneettisesti, kuten linking-vokaali i:llä, ja muutkin foneettiset sopeutumat saattavat esiintyä.

Erityisen huomionarvoista on, että -inen-päätteellä muodostuvia adjektiiveja ei aina pidä sekoittaa -lainen-päätteeseen, joka usein ilmaisee alkuperää tai kansallisuutta (esim. suomalainen). Vaikka eroja on, jotkut sanat voivat olla sekä -inen- että -lainen-variantteja, riippuen semanttisesta painotuksesta ja vanhoista muodostumista.

Käytännössä -inen-päätteellä muodostetut adjektiivit ovat suuri osa suomen sanastoa ja ne ovat yleisiä sekä arkikielessä että tieteellisessä kielessä.