indikaattorijärjestelmiä

Indikaattorijärjestelmät ovat menetelmiä, joita käytetään havaitsemaan ja mittaamaan erilaisia ilmiöitä tai tiloja. Ne perustuvat yleensä siihen, että jokin havaittava muutos, kuten värin, lämpötilan tai paineen muutos, korreloi mitattavan suureen kanssa. Nämä järjestelmät voivat olla sekä luonnollisia että keinotekoisia.

Luonnollisia indikaattorijärjestelmiä esiintyy biologiassa ja ekologiassa. Esimerkiksi tietyt kasvilajit voivat toimia ilmanlaadun indikaattoreina; niiden kasvun tai ulkonäön muutokset kertovat epäpuhtauksien läsnäolosta. Samoin eläinlajit voivat olla indikaattoreita ympäristön terveydelle.

Keinotekoiset indikaattorijärjestelmät ovat usein kemiallisia tai fysikaalisia. Kemiallisia indikaattoreita käytetään laajasti esimerkiksi pH-mittauksissa, joissa indikaattoriaineen värin muutos kertoo liuoksen happamuudesta tai emäksisyydestä. Fysikaalisia indikaattoreita ovat esimerkiksi lämpömittarit, jotka indikoivat lämpötilaa nesteen pinnan korkeuden tai materiaalin värin muutoksen perusteella.

Indikaattorijärjestelmien etuja ovat niiden yksinkertaisuus, usein edullisuus ja helppokäyttöisyys. Ne eivät välttämättä anna tarkkaa numeerista arvoa, mutta ne tarjoavat nopean ja visuaalisen tavan arvioida tilannetta tai tunnistaa muutoksia. Niitä käytetään monilla aloilla tieteellisestä tutkimuksesta teollisuuteen ja arkielämän sovelluksiin.