ilmentävästä

Ilmentävä on suomen kielen adjektiivi, jolla on merkitys “ilmentävä, osoittava, näyttävä” ja joka kuvaa jotakin, mikä paljastaa tai todistaa toisen asian. Sana on johdettu verbistä ilmentää, joka tarkoittaa paljastaa, osoittaa tai ilmaista. Käytännössä ilmentävää käytetään kuvaamaan väitteitä, havaintoja tai esimerkkejä, jotka havainnollistavat tai todistavat jotakin.

Etymologia ja taivutus. Ilmentävä muodostuu verbistä ilmentää + loppuliitteen -vä, mikä muuttaa sen adjektiiviksi. Sitä taivutetaan kuten muutkin adjektiivit ja sopeutuu sen mukaan, mitä substantiivia se kuvaa. Esimerkkejä: nominatiivi ilmentävä väite; genetiivi ilmentävän väitteen; partitiivi ilmentävää havaintoa; elatiivi ilmentävästä väitteestä. Taivutussäännöt noudattavat yleisiä adjektiivien taivutuskaavoja.

Käyttö ja merkitys. Ilmentävää käytetään pääasiassa muodollisessa tai analyyttisessä kirjoittamisessa, kuten tutkimus-, filosofian tai logiikan teksteissä, joissa halutaan korostaa havaintojen tai argumenttien todistuksellista luonnetta. Termi voi viitata siihen, että jokin väite tai esimerkki paljastaa tai osoittaa jotain olennaista ehdotusta tai teesiä tukevasti.

Esimerkit. “Tutkimuksen ilmentävä havainto tukee hypoteesia.” “Ilmentävästä esimerkistä käytiin keskustelua.” Näissä yhteyksissä ilmentävä ilmaisee havainnon tai esimerkin roolin toisen väitteen todistamisessa tai havainnollistamisessa.

Lisätietoja. Ilmentää-verbin merkitys ja adjektiivin käyttö eivät ole yleisimpiä arkikielessä, vaan ne esiintyvät enemmän erikoiskielessä ja akateemisessa kontekstissa.