ilmatieteelliset

Ilmatieteelliset ovat ilmakehän tutkimukseen sekä säähän ja ilmastoon liittyviä tieteidenaloja. Ne käsittelevät ilmakehän fyysisiä ja kemiallisia prosesseja sekä niiden vaihtelua ajassa ja tilassa. Keskeisiä osa-alueita ovat meteorologia (sääennusteet ja säähän liittyvät ilmiöt), klimatologia, ilmakehän fysiikka ja kemia sekä hydrometeorologia, aeronomia sekä ilmastonmallinnus ja -ennusteet. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää ilmakehän toimintaa, ennustaa sää ja ilmaston kehitys sekä arvioida ihmisen toiminnan ilmastovaikutuksia.

Menetelmät ovat monipuolisia: havainnoihin perustuva tutkimus yhdistetään numeeriseen mallintamiseen. Keskeisiä ovat havaintojen kerääminen sääasemilta, radiosondeista ja satelliiteista sekä ilmakehän fysiikan ja kemian teorioiden soveltaminen malleihin. Datan assimilaatio, tilastolliset menetelmät sekä suuret ja pienet mittausverkostot tukevat sekä sääennusteita että ilmastonmuutoksen tutkimusta.

Koulutus ja yhteiskunnallinen merkitys: ilmatieteelliset koulutusohjelmat rakentuvat fysiikan ja matematiikan pohjalle, ja yliopistot sekä tutkimuslaitokset tuottavat sekä perustutkimusta että soveltavia palveluita. Suomessa alan toimijoihin kuuluvat muun muassa Ilmatieteen laitos sekä yliopistot. Kansainvälisesti ala kuuluu Maailman meteorologisen järjestön (WMO) toimintaan ja useisiin tutkimusverkostoihin, ja sen sovellukset ulottuvat säävaroituksista ilmastonmuutoksen seurannan ja ympäristötietojen tuottamiseen.