höyrykoneen
Höyrykone on lämpöenergian muuntaja, joka muuttaa veden höyryn aiheuttaman paine- ja lämpölaajenemisen mekaaniseksi työksi. Höyry tuotetaan kattilassa ja sen laajeneminen siirtää liikettä esimerkiksi mäntään, kampiakseliin tai turbiiniin. Männän tai roottorin liike voidaan muuntaa pumppauksen, kuljetuksen tai sähkön tuotannon tarvetta varten.
Historiallisesti höyrykoneiden kehitys alkoi kokeiluista 1600-luvulla. Thomas Savery kehitti varhaisen höyrykoneen (1698), jota käytettiin pääasiassa veden
Höyrykoneet voidaan jakaa pääasiallisesti mäntäkoneisiin (reciprocating) ja höyryturbiineihin. Varhaiset ja perinteiset koneet olivat mäntätyyppisiä ja niitä
Keskeisiä osia ovat höyrykattila, sylinteri, mäntä sekä kampi- tai akseli, venttiilijärjestelmä ja mahdollinen kondensoija tai jäähdytysjärjestelmä.
Höyrykoneet olivat keskeisiä teollisen vallankumuksen ajureita, mahdollistivat suurikokoisen tuotannon, rautatiet ja meriliikenteen sekä muuttivat talouden rakenteita.