hyönteispölytys

Hyönteispölytys on kasvien pölytys, jonka suorittavat hyönteiset. Kun kukka houkuttelee nektarilla, hyönteinen vierailee kukassa ja siitepöly tarttuu sen kehoon. Seuraavalla kukalla siitepöly siirtyy stigmaan, mikä mahdollistaa hedelmöittymisen sekä siementen ja hedelmien kehityksen. Näin tapahtuu sekä risteytyminen että lajien lisääntyminen.

Yleisimmät pölyttäjät ovat mehiläiset ja kimalaiset, mutta pölytykseen osallistuvat myös perhoset, yönajastajat (yökköperhoset), kärpäset, kovakuoriaiset sekä joillakin tapauksilla muurahaiset. Kasvit, joilla on houkutteleva nektari tai siitepöly, ovat usein sopeutuneet erityisesti näihin hyönteisiin. Pölyttäjät ja kukat ovat sopeutuneet toisiinsa, mikä edistää sekä lajin monimuotoisuutta että lajien välistä vuorovaikutusta.

Merkitys sekä luonnon ekosysteemeille että maataloudelle on suuri. Osa kasveista on täysin riippuvaisia hyönteispölytyksestä, ja monilla viljelykasveilla pölytys parantaa sekä satoa että kasvien laatua. Arvioiden mukaan noin kolmasosa maailman viljellyistä kasveista hyötyy eläinpölytyksestä jossakin määrin, ja monien ruokatuotteiden tuotanto riippuu sen onnistumisesta.

Uhat ja haasteet liittyvät muun muassa elinympäristöjen pirstoutumiseen, monokulttuurisiin viljelytapoihin, torjunta-aineiden käyttöön sekä ilmastonmuutokseen. Lisäksi mehiläisten terveydelle voivat vaikuttaa sairaudet ja torjuntaeläimet, kuten Varroa-suvun loiset. Konservaatiotoimet kuten monimuotoiset viljelymaisemat, kukkivat suojavyöhykkeet, pölyttäjäystävällinen torjunta ja pölyttäjäpalvelujen tukeminen auttavat turvaamaan hyönteispölytyksen tulevaisuutta.