hyönteiskehityksen

Hyönteiskehitys tarkoittaa hyönteisten kehitysvaiheiden järjestystä ja säätelyä elämänkaarensa aikana. Kolme päämallia erotetaan: ametaboli, hemimetabolia ja holometabolia. Ametabolisessa kehityksessä yksilöt muistuttavat aikuista jo nuorina ja ne kasvavat ilman suuria ulkoisia muutoksia. Hemimetabolisessa kehityksessä munasta syntyvät nymfit muistuttavat aikuisia, mutta ovat pienempiä ja siivet kehittyvät usein vasta aikuisvaiheessa. Holometabolisessa kehityksessä munasolu kehittyy larvaksi, joka muuttuu pupaksi ja lopulta aikuiseksi; eri vaiheet voivat näyttää toisistaan hyvin erilaisilta.

Holometaboliset hyönteiset muodostavat usein suuria osia ekosysteemien toiminnasta, koska niiden elinkaaren eri vaiheet eroavat sekä ulkonäöltään että ruokavalioltaan. Esimerkkejä holometabisista ovat Lepidoptera (perhoset), Coleoptera (kovakuoriaiset), Hymenoptera (mehiläiset, muurahaiset ja saksiaiset) sekä Diptera (kärpäset). Hemimetaboliset hyönteiset käyvät läpi nymfi-vaiheen, jonka jälkeen kehittyy aikuinen; tässä ryhmässä siivet ja muut rakenteet voivat kehittyä vasta aikuisvaiheessa. Orthoptera (heinäjalkaiset) ja Hemiptera (tosiöt) kuuluvat esimerkkeihin.

Kehitystä säätelevät pääasiassa ekdysoni ja juveniili hormoni (JH). Eri hormonitasojen muutos määrää seuraavan kehitysvaiheen: kun JH-taso on matala ja ekdysoni vapautuu, tapahtuu metamorfia. Diapause, tilapäinen kehityksen pysäytys, auttaa sopeutumaan epäedullisiin olosuhteisiin.

Laajemmin hyönteiskehitys vaikuttaa ekosysteemeihin ja maatalouteen. Tiedon avulla voidaan kehittää torjunta- ja hallintamenetelmiä sekä viljelyn suunnittelua, esimerkiksi ajoituksen oikeisiin kehitysvaiheisiin.