hyppyminen

Hyppyminen on suomenkielinen termi, jolla tarkoitetaan hyppäämisen toimintaa. Se kuvaa kehon ponnistusta ilmaan ja takaisin maahan. Sanaa käytetään sekä arjessa että urheilussa, ja se on gerundin muodossa muodostettu teon nimeke verbistä hypätä (tai hyppiä), -minen-liitteineen.

Hyppyjä esiintyy sekä jokapäiväisessä liikkumisessa että urheilussa. Lajitasolla hyppyjä harjoitellaan ponnistuksessa ja liikkeen hallinnassa. Urheilussa yleisimmät tapahtumat ovat korkeushyppy, pituushyppy ja kolmiloikka, joissa hyppy on keskeinen osa suoritusta. Hyppyjä voidaan mitata sekä korkeudella että linjan ja mitatun etäisyyden perusteella.

Biomagneettiset ja biomekaaniset periaatteet: hyppyyn liittyy nopea ponnistus jalan/lihaksiltaan sekä vartalon hallinta ilmassa ja laskeuduttaessa. Tärkeimpiä lihasryhmiä ovat pohkeet, reidet ja pakarat, lisäksi keskivartalon tuetulla hallinnalla on merkittävä rooli. Tehokas hyppy vaatii oikean rakenteen, kuten oikean ponnistusvoiman, optimaalisen nivelkulman ja turvallisen laskeutumisen.

Turvallisuus ja harjoittelu: hyppiminen voi aiheuttaa nilkka-, polvi- ja selkavammoja, erityisesti ilman asianmukaista lämmittelyä ja tekniikkaa. Harjoittelussa suositellaan riittävää lämmittelyä, oikeita jalkineita, tekniikan ohjausta sekä kuormituksen asteittaista lisäämistä. Hyppyyn liittyvää harjoittelua tulisi lähestyä suunnitelmallisesti ja yksilöllisesti.