korkeushyppy

Korkeushyppy on yleisurheilun laji, jossa kilpailijat yrittävät ylittää tangon asetetusta korkeudesta mahdollisimman suurella onnistumisella. Kilpailu etenee niin, että korkeus nousee asteittain; jokaisella korkeudella on kolme yritystä. Jos hyppääjä epäonnistuu kolmesti per korkeus, hän putoaa pois. Voittaja on se, joka ylitti suurimman korkeuden. Mikäli useampi kilpailija selvittää saman korkeuden, ratkaistaan voitto pienimmän epäonnistumisten määrän perusteella, tai järjestetään mahdollisesti uusintakilpailu.

Tekniikka ja suoritustavat

Nykyisin yleisin suoritustekniikka on Fosbury Flop, jossa hyppääjä kulkee tangon ohi selällään ja jalat viimeiseksi. Muita käytettyjä tyylejä ovat scissor, straddle ja somersault, mutta nämä ovat harvinaisempia nykypäivänä. Hyppyyn vaikuttavat nopeus, voima, kehonhallinta sekä tekniikan hallinta. Lajin harjoittelussa painottuvat sekä nopeus- ja plyometriset harjoitukset että tekninen harjoittelu tangon ohi.

Välineet ja säännöt

Kilpailussa käytetään säädettävää korkeushyllyä (tanko), tukipylväitä sekä suurta pehmeää iskunjarrua tai makuualustaa hyppypaikan pinnassa. Korkeuden yksikkö on metri ja senttimetri. Sääntelyvarusteluun kuuluu myös selvät epäonnistumisten ja hyppyjen kirjaamiset sekä mahdolliset ratkaisut, mikäli tulokset ovat tasan.

Historia ja ennätykset

Korkeushyppy kehittyi 1800- ja 1900-luvuilla kohti nykyistä tekniikkaa. Fosbury Flop teki suurimman murroksen 1968 olympialaisissa ja johti maiden ja yksilöiden ennätysten paranemiseen. Miesten maailmanennätys on 2,45 metriä, asetti Javier Sotomayor vuonna 1993. Naisten maailmanennätys on 2,09 metriä, asetti Stefka Kostadinova vuonna 1987. Laji on keskeinen osa olympialaisia ja maailmanmestaruuskilpailuja sekä kansainvälisiä yleisurheilukilpailuja.