hypofyysiä

Hypofyysiä, eli aivolisäke, on endokriininen rauhanen, joka sijaitsee aivolohkon pohjalla sella turcica -kaivannon alla. Se on kiinnittynyt hypothalamukseen infundibulum-nimisen putken kautta. Hypofyysiä muodostuu kahdesta pääosasta: etulohkosta eli adenohypofysistä sekä takalohkosta eli neurohypophysistä; joillakin lajeilla on lisäksi pars intermedia.

Etulohko erittää useita tropiihormoneja, jotka säätelevät muun muassa lisämunuaisen toimintaa (ACTH), kilpirauhanen toimintaa (TSH), kasvua ja aineenvaihduntaa (GH), sekä lisääntymismenestystä (FSH ja LH) sekä maidontuotantoa (prolaktiini). Neurohypophysis varastoi ja vapauttaa kaksi hypotalamuksesta peräisin olevaa hormonia: vasopressiinia (antidiureettinen hormoni, ADH) ja oksitosiinia, jotka vapautuvat hermoimpulssien vaikutuksesta.

Sääteleminen: adenohypofyysi saa ohjeita hypotalamuksen vapauttajahormonien ja inhibiittihormonien kautta. Hypotalamus erittää vapauttajahormoneja kuten CRH, TRH, GnRH, GHRH sekä dopamiinia, jotka ohjaavat etulohkon hormonieritystä. Neurohypophysis ei eritä hormoneja itse, vaan vastaanottaa ne hypothalamuksen neuroneilta ja vapauttaa ne tarpeen mukaan. Kehitys: Rathken pussi muodostaa etulohkon; neurohypophysis kehittyy neuralista aivorungon alueelta.

Sairaudet ja diagnosointi: aivolisäkkeen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa liiallista tai puutteellista hormonieritystä. GH:n liikatuotanto voi johtaa akromegaliaan tai gigantismiin, ACTH:n liian suuri eritys voi aiheuttaa Cushingin taudin, prolaktiinooma sekä muut adenomapatologiat. Diabetes insipidus johtuu ADH-puutoksesta. Diagnostika perustuu hormonaalisiin mittauksiin sekä kuvantamistutkimuksiin, kuten MRI:iin; hoito räätälöidään syyn mukaan ja voi sisältää lääkehoitoa, sädehoitoa tai kirurgisia toimenpiteitä.