hiipumiseen
Hiipumiseen on suomen kielen substantiivi- ja kielioppitermi, joka muodostuu sanasta hiipuminen tai verbi hiipua ja viittaa illatiivin muotoon “hiipumiseen” (kohti hiipumisen ilmiötä tai prosessia). Sana kuvaa tilannetta, jossa muutos tai vaikutus etenee vähitellen, vähäiseksi havainnointia tai huomaamatta, usein hiljalleen ja näkymättömästi.
Hiipumiseen viitataan yleisesti ilmiöihin, joissa muutos tapahtuu asteittain ja pitkäkestoisesti. Sillä voidaan tarkoittaa sekä fyysisiä että
Hiipumiseen käytetään yleisesti kuvaamaan, miten jokin ilmiö leviää tai.”hiipuu” järjestelmiin. Esimerkkejä: “korruption hiipumiseen johtaneet tekijät” tarkoittaa
Hiipumiseen on illatiivin yksikön muoto, ja sitä käytetään muun sanan ohella ilmaisemaan suuntaa tai liittyvyyttä prosessiin.
Hiipuminen ja hiipuminen viittaavat samaan perusilmiöön mutta eri muodoissa. Lisätietoja löytyy yleisestä sanastosta, jossa käsitellään ilmiöiden
---