hermosäikeistä

Hermosäikeet ovat neuronien aksonien pidentyneitä, sähköä johtavia rakenteita. Ne muodostavat yhdessä hermoja ja keskushermoston tieverkkoja, ja yksittäinen hermo koostuu monista hermosäikeistä.

Struktuuri: Jokainen hermosäie koostuu aksonista, jonka ympärillä voi olla myeliinikuori. Myelinisaatio nopeuttaa johtumista; keskushermostossa sen tuottavat oligodendrosyytit ja ääreishermostossa Schwann-solut. Aksonin varrella ovat Ranvierin solmut, joiden väleissä tapahtuu saltatorinen johtuminen.

Organisaatio: Endoneurium ympäröi yksittäistä säiettä; useat säikeet muodostavat fascikelin, jonka ympäröi perineurium; koko hermo on peitetty epineuriumilla.

Toiminnot: Hermosäikeet välittävät toimintapotentiaaleja. Johtumisnopeus riippuu aksonin koosta, myelinisaatiosta ja lämpötilasta. A-säikeet (myelinisoidut) ovat nopeita ja välittävät motorisia sekä tarkkoja sensorisia signaaleja; C-säikeet (epämyelinisoiduneet) ovat hitaampia ja liittyvät muun muassa kipuun sekä lämpötilan tuntemuksiin.

Kliininen näkökulma: Hermosäikeiden vauriot tai demyelinaatio voivat heikentää sensorista ja motorista toimintakykyä. Diagnostiikassa käytetään muun muassa sähkötoiminnallisia tutkimuksia ja hermojohtokokeita.