hengityssairaat

Hengityssairaat viittaavat sairauksiin, jotka vaikuttavat hengitysteihin, keuhkoihin sekä niihin liittyviin rakenteisiin. Niiden oireet ja kulku voivat vaihdella suuresti, ja ne voivat olla sekä akuutteja että kroonisia. Yleisimmät ryhmät ovat obstruktiiviset sairaudet (esimerkiksi astma ja COPD), restrictive sairaudet (kuten idiopaattinen keuhkofibroosi), infektiot (keuhkokuume, tuberkuloosi), sekä keuhkosyöpä ja muut harvinaisemmat tilat.

Oireet ja diagnosointi ovat riippuvaisia sairauden tyypistä, mutta yleisiä oireita ovat yskä, hengenahdistus, hengitysäänien muutokset sekä rintakipu, joskus verinen yskä. Diagnoosi perustuu potilashistoriaan, fyysiseen tutkimukseen sekä erikoistutkimuksiin kuten spirometriaan, keuhkojen röntgen- tai CT-tutkimuksiin, laboratoriotesteihin ja tarvittaessa bronkoskopian tai mikrobiologisen tutkimuksen.

Hoito ja ennaltaehkäisy riippuvat sairauden tyypistä ja vakavuudesta. Tyypillisiä keinoja ovat inhaloitavat lääkehoidot (lyhyt- ja pitkävaikutteiset beeta-2-agonistit sekä kor tokiosteroidit), antibiootit tai antiviraalit infektiotilanteissa, sekä rokotukset. Tupakoinnin lopettaminen, liikunta- ja terapiahoito sekä hapen saatavuuden varmistaminen voivat olla olennaisia osia hoidossa. Joissain tapauksissa voidaan tarvita lisäksi hapen annostelua tai kirurgisia toimenpiteitä.

Epidemiologia ja ennaltaehkäisy: hengityssairaudet muodostavat merkittävän osan maailman terveyskuormasta. Riskitekijöitä ovat tupakointi, ilmanlaadun heikkeneminen, työhön liittyvät altistukset sekä infektiot. Ennaltaehkäisy perustuu riskien vähentämiseen sekä varhaiseen diagnosointiin ja asianmukaiseen hoitoon, mukaan lukien rokotteet ja ympäristötekijöiden hallinta.