havaitsemishäiriöitä

Havaitsemishäiriöt, jotka tunnetaan myös aistiharhoina tai illuusioina, ovat aistihavaintoja, jotka eivät vastaa todellisuutta. Ne voivat ilmetä kaikissa aisteissa, kuten näössä, kuulossa, hajussa, maussa ja tuntoaistissa. Vaikka ne voivat tuntua hyvin todellisilta kokijalleen, ne eivät perustu ulkoisiin ärsykkeisiin samalla tavalla kuin normaalit havainnot.

Yleisimpiä havaitsemishäiriöitä ovat auditiiviset harhat, joissa henkilö kuulee ääniä, jotka eivät ole olemassa. Näköharhat, joissa henkilö näkee asioita, joita ei ole paikalla, ovat myös yleisiä. Nämä voivat vaihdella yksinkertaisista muodoista ja valoista monimutkaisiin hahmoihin ja tapahtumiin. Tuntoharhat voivat ilmetä tunteena, että jotain ryömii ihon alla tai että henkilöön kosketaan. Hajuaisti- ja makuharhat ovat harvinaisempia, mutta niissä henkilö voi haistaa tai maistaa asioita, joita ei todellisuudessa ole läsnä.

Havaitsemishäiriöillä voi olla monia syitä. Ne voivat liittyä psykiatrisiin sairauksiin, kuten skitsofreniaan tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Myös päihteiden käyttö, unettomuus, tietyt neurologiset sairaudet kuten epilepsia ja aivokasvaimet, korkea kuume ja vakava stressi voivat aiheuttaa havaitsemishäiriöitä. Joissain tapauksissa, kuten unen ja valveen rajatilassa, voi kokea ohimeneviä havaitsemishäiriöitä ilman merkittävää taustalla olevaa syytä.

Diagnoosi havaitsemishäiriöille edellyttää perusteellista lääketieteellistä ja psykiatrista arviointia. Hoito riippuu täysin taustalla olevasta syystä. Jos havaitsemishäiriöt liittyvät mielenterveyden häiriöön, hoito voi sisältää lääkitystä ja terapiaa. Jos syynä on jokin fyysinen sairaus, sen hoitaminen on ensisijaista. Havaitsemishäiriöiden kokeminen voi olla pelottavaa, ja avun hakeminen on tärkeää.

---