hankintasopimusten

Hankintasopimukset ovat oikeudellisesti sitovia sopimuksia, jotka syntyvät hankintamenettelyn jälkeen, kun tilaaja — usein julkinen viranomainen tai julkisyhteisö, mutta myös yksityiset organisaatiot — valitsee toimittajan tarjouksen ja allekirjoittaa sopimuksen toimitettavista tavaroista, palveluista tai töistä. Sopimukset määrittävät, mitä hankitaan, millä ehdoin ja millä aikataululla. Niitä käytetään laajasti sekä julkisissa että yksityisissä hankinnoissa ja ne voivat kattaa sekä kertatoimitukset että pitkiä sopimuskausia.

Toimituksen keskeisiä ehtoja ovat hankinnan kohde, suorituskuvaus ja laajuus, aikataulut, hinta ja maksuehdot sekä laadunvarmistukset ja mahdolliset vastaanotto- tai testausmenettelyt. Sopimukseen voidaan sisällyttää muutettavuuslausekkeita, vastuut ja vahingonkorvaus, takuut, huolto sekä sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen. Mikäli käytössä on kehys- tai tilauspuitesopimus, tilaaja tekee yksittäiset tilaukset näiden ehtojen puitteissa.

Yleensä hankintasopimukset syntyvät julkisten hankintojen menettelyn päätteeksi eli tarjouskilpailun tai kilpailutetun hankinnan jälkeen. Sopimuksen toimeenpano vaatii selkeän hyödyntämisen, seurannan ja mahdolliset muutokset tai lisätilaukset. Sopijapuolilla on vastuu suorittaa sovitut tehtävät, ja sopimus voi sisältää sanktiomuutokset, hyvitys- ja muutoksenhallintaa sekä alihankintojen käyttöehdot.

Suomessa hankintoja säätelevät sekä kansallinen hankintalainsäädäntö että EU:n hankintadirektiivit. Hankintasopimukset on laadittu siten, että niissä turvataan kilpailun avoimuus, läpinäkyvyys ja tasapuolinen kohtelu. Sopimuksiin liittyy valvonta- ja oikeussuojakeinoja sekä mahdollisuus sopimusosapuolten väliseen erimielisyyksien ratkaisuun.