hallintomenettelyssä

Hallintomenettelyssä tarkoitetaan hallinnollisen viranomaisen toimintaa ja prosessia, jolla ratkaistaan asioita, jotka vaikuttavat yksilöiden tai yhteisöjen oikeuksiin, velvollisuuksiin tai etuihin. Suomessa hallintomenettelyn yleiset säännökset määräytyvät hallintolaissa sekä muissa hallinto-oikeuteen kuuluvissa laeissa. Menettely koskee esimerkiksi lupapäätöksiä, viranomaispäätöksiä sekä muita hallinnollisia ratkaisuja valtion tai kuntien hallintoasioissa.

Hallintomenettelyn tavoitteena on lainmukaisuus, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus sekä asianosaisen kuuleminen ja päätöksen asiallinen perustelu. Viranomaisten on noudatettava asianmukaisia menettelytapoja, huomioitava aikataulut sekä varmistettava yksityisyyden suojan ja asian kiireellisyyden huomioiminen. Menettelyssä korostuvat oikeus tulla kuulluksi, mahdollisuus esittää todisteita sekä asianmukainen vastine.

Prosessi etenee yleensä siten, että asunto tai hakemus otetaan vireille viranomaisen toimesta tai hakijasta aloitteesta. Tämän jälkeen viranomainen tiedottaa asianosaisille menettelyn alusta, antaa tilaa lausunnoille ja lisäselvityksille sekä järjestää kuulemisia tarvittaessa. Asiaa käsitellään kirjallisesti ja mahdollisesti suullisesti, ja lopullinen päätös annetaan kirjallisesti sekä perustellaan.

Päätöksen jälkeen asianosaisella on mahdollisuus hakea muutosta. Usein käytössä on hallintovalitus hallinto-oikeudelle, sekä joissakin tapauksissa oikaisuvaatimus samaan viranomaiseen. Korkein hallinto-oikeus käsittelee valitusasioita lain tulkintaan liittyvissä kysymyksissä. Hallintomenettelyn periaatteiden mukaan toiminnan on oltava läpinäkyvää, tasapuolista ja oikeudenmukaista sekä suojattava henkilötietoja.