hajumolekyylin

Hajumolekyyli on haihtuva kemiallinen yhdiste, joka aiheuttaa hajun aistimisen ihmisessä tai eläimissä. Yleensä ne ovat pienikokoisia, helposti kaasuna kulkeutuvia yhdisteitä, joita voi vapautua ruoasta, kasveista, teollisuudesta tai ympäristöstä. Hajumolekyylit voivat esiintyä yksittäisinä yhdisteinä tai osana sekoituksia, ja niiden yhteisvaikutus määrittää lopullisen hajun laadun ja voimakkuuden.

Luontaisia lähteitä ovat kasvit, hedelmät ja kukat sekä elintarvikkeet; keinotekoisia lähteitä ovat aromi- ja makuaineet sekä pilaantuneiden materiaalien hajuja aiheuttavat yhdisteet. Hajumolekyylit ovat tyypillisesti haihtuvia VOC-yhdisteitä, joiden ominaisuuksiin vaikuttavat haihtuvuus, lämpötila ja ympäristön olosuhteet. Ne voivat esiintyä yksittäin tai monimutkaisina seoksina, joiden tuoksu syntyy näiden yhdisteiden kokonaisvaikutuksesta.

Hajun aistiminen perustuu hajureseptoreiden aktivoitumiseen nenäontelon limakalvolla. Jokainen hajumolekyyli voi sitoutua tiettyihin reseptoreihin, ja aivot tulkitsevat näiden reseptorien yhdistelmän. Herkkyys vaihtelee yksilöllisesti ja riippuu pitoisuudesta sekä siitä, millainen tuoksu kyseessä on; sama molekyyli voi toisille maistua sitruunaiselta, toisille kukkaiselta.

Analyyttisesti hajumolekyylien tunnistamiseen käytetään kaasukromatografia-massaspektrometriaa (GC-MS) sekä hajujen aistittavan osan arviointiin tarkoitetuista GC-olfaktometrian menetelmistä (GC-O), joissa ihmisen hajuaisti on mukana. Näillä menetelmillä voidaan erottaa seoksista yksittäisiä hajumolekyylejä ja määrittää niiden tuoksuarvot sekä merkitys.

Tuoksu- ja aromiteollisuus hyödyntää hajumolekyylejä tuoksujen ja makujen suunnittelussa sekä tuotteen laadun hallinnassa. Ympäristön seurantaan hajumolekyylien päästöjä seurataan VOC-arvioinneilla ja tarvittaessa pyritään vähentämään niitä säädösten ja teknisten ratkaisuvalintojen avulla.