haihtumispistettä

Haihtumispiste (haihtumispisteet) on termi, jota käytetään kuvaamaan nesteen haihtumisen alkutilaa suhteessa lämpötilaan ja paineeseen. Se määritellään tilanteeksi, jossa nesteen vapaan haihtumispaineen P_v(T) ja ympäröivän tilan paineen P_ext arvo ovat yhtä suuria. Kun lämpötila nousee, P_v kasvaa ja saavuttaa P_ext:n, jolloin neste alkaa haihtua voimakkaasti ja yleensä kiehua. Näin ollen haihtumispisteen sanotaan usein olevan kiehumispiste kyseisellä kokeellisella paineella. Paineen kasvaessa haihtumispiste nousee; pienemmällä paineella se laskee. Siksi haihtumispisteet riippuvat sekä aineesta että paineesta.

Haihtumispisteet kertovat aineen volatiliteetista eli siitä, miten helposti aine siirtyy nesteenä takaisin höyrylle. Alhainen haihtumispiste tarkoittaa suurta haihtumiskykyä ja siten korkeaa alttiutta haihtumiselle tavanomaisissa olosuhteissa. Haihtumispisteitä voidaan arvioida sekä mittaamalla höyrynpaineita että käyttämällä lämpötilan ja paineen välisiä yhtälöitä, kuten Antoine-yhtälöä, joka antaa arvion P_v(T):n suhteen. Lämpötilan ja paineen lisäksi epäpuhtaudet sekä liuosten koostumus vaikuttavat haihtumispisteeseen.

Käyttökohteita ovat mm. turvallisuusselvitykset, prosessisuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi. Kiinnostuksen kohteina ovat erityisesti aineiden haihtuvuuden mittaus ja vertailu sekä eri paineissa tapahtuva kiehuminen. Esimerkkejä: veden kiehumispiste normaalipaineessa on noin 100 °C, etanolin noin 78,4 °C ja metanolin noin 64,7 °C.