haihdutuksen

Haihdutus on nesteiden erottamisen perusmenetelmä, jossa seoksen kiehuminen ja tiivistyminen käytetään kohdekomponentin erottamiseen. Periaate perustuu komponenttien erilaisiin haihtuvuuksiin: aineet, joilla on matalampi kiehumispiste, muuttuvat helpommin höyryksi ja tiivistyvät kondensaattorissa takaisin nesteeksi.

Yleisimpiä haihdutuksen tyyppejä ovat yksinkertainen haihdutus, fraktiointi sekä tyhjiö- ja höyryhaihdutus. Yksinkertaisessa haihdutuksessa seosta kuumennetaan, ja höyry tiivistetään toiseen astiaan. Fraktiointi hyödyntää kolonnia ja tehokasta pakkautumista, jolloin useita erottelupisteitä muodostuu ja kevyemmät aineet erottuvat paremmalla puhtaudella. Tyhjiöhaihdutus alentaa kiehumispistettä, jolloin lämpöä säästetään ja polttoaineista herkimpiä yhdisteitä voidaan käsitellä. Höyryhaihdutuksessa käytetään suoraa höyryä next säilyttämisen, jolloin haihtuvat komponentit kuljetetaan höyryn mukana ja tiivistetään erilliseen keräykseen.

Laitteisto koostuu tavallisesti kiehuvasta kattilasta, kondensaattorista, vastaanottolaitteesta sekä mahdollisesti erottelukolonnista ja pakkauksesta fraktioinnin tarpeisiin. Haihdutusta käytetään laajasti laboratoriossa ja teollisuudessa: alkoholin ja eteeristen öljyjen tuotannossa, elintarvikkeiden tisleiden valmistuksessa sekä petro- ja kemianteollisuudessa erottamaan kiehumispisteittain erilaisia yhdisteitä.

Turvallisuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä näkökohtia: haihdutus on tehokas, mutta vaatii hallittua lämpötilaa, paineen säätöä ja mahdollisten palovaarojen huomioimista.