grafiikkamallintelua

Grafiikkamallintelu tarkoittaa digitaalisten kolmiulotteisten mallien luomista ja muokkaamista tietokoneella. Prosessi kattaa ideasta mallin, joka on valmiina renderöitävää tai animaatiota varten. Mallinnusta käytetään laajasti videopeleissä, elokuvissa, arkkitehtuurin visualisoinnissa ja teollisessa muotoilussa. Mallin laadulla on keskeinen merkitys sekä visuaaliselle uskottavuudelle että suorituskyvylle, joten topologia ja geometrian tiheys otetaan huomioon jo suunnittelussa.

Päämenetelmät jakautuvat polygonal-mallinnukseen, skulptaukseen ja NURBS- sekä parametristen mallien käyttöön. Polygonal-mallinnuksessa rakennetaan kappaleet yhdistämällä monikulmioita; skulptauksessa muotoa veistetään digitaalisesti korkealla detalja- ja sub-divisio -alijakautuvuudella; NURBS- ja parametrisessä mallintelussa geometrian määrittäminen tapahtuu säätöparametreilla. Proceduraalinen mallintelu hyödyntää koodipohjaisia sääntöjä ja toistuvia rakenteita suurien kokonaisuuksien hallitsemiseksi.

Työprosessi alkaa usein konseptointi- ja refenssikuvista, joiden pohjalta muodostetaan lopullinen 3D-malli. Tämän jälkeen suoritetaan retopologia, UV-uplifting ja tekstuurien suunnittelu. Tekstuureina käytetään kuvia sekä väriteemoja ja niille voidaan määrittää normaalit, metallisuus- tai roughness-karttoja pinnan ilmeen määrittämiseksi. Lopuksi malli valaistaan ja renderöidään tai integroidaan reaaliaikaisiin sovelluksiin.

Suorituskyky ja yhteensopivuus ovat tärkeitä: monimutkaisia malleja optimoidaan pelien tai muun reaaliaikaisen renderöinnin tarpeisiin. Hyvä topologia, tiiviit reunain sekä yhtenäiset viivat helpottavat animointia. Käytössä ovat muun muassa Blender, Autodesk Maya, 3ds Max, ZBrush, Substance Painter sekä Houdini eri käyttötarpeisiin.