uskottavuudelle

Uskottavuus on käsite, joka viittaa siihen, miten vastaanottajat kokevat viestin tai lähteen uskotettavaksi ja luotettavaksi. Viestinnässä se muodostuu siitä, miten puhujan väitteet koetaan päteviksi, oikeudenmukaisiksi ja tosiasiallisesti toteutettaviksi. Uskottavuus ei perustu yksistään faktapitoisuuteen, vaan se syntyy vuorovaikutuksellisessa prosessissa, jossa sekä lähde että viesti vaikuttavat toisiinsa.

Kolme yleisintä ulottuvuutta ovat asiantuntijuus, luotettavuus ja hyväntahtoisuus. Asiantuntijuus viittaa puhujan pätevyuteen ja tietämykseen; luotettavuus käsittää johdonmukaisuuden, rehellisyyden ja uskottavuuden; hyväntahtoisuus tarkoittaa vastaanottajaa kohtaan osoitettua myötämieltä ja vilpittömyyttä.

Uskottavuutta ovat vahvistamassa viestin tuoreus, todennettavat todisteet, esitystapa sekä konteksti. Lähde voi olla arvostettu asiantuntija tai niukasti tunnettu, mutta sen uskottavuus kasvaa, kun väitteille on riittävästi todisteita ja ne esitetään tasapainoisesti, ei ylioptimistisesti. Lisäksi vastaanottajan aiemmat asenteet, kulttuuri sekä viestintäympäristö vaikuttavat siihen, miten uskottava viesti koetaan.

Organisaatiot pyrkivät rakentamaan ja ylläpitämään uskottavuutta läpinäkyvyydellä, viestinnän eettisyydellä sekä asianmukaisella lähdeviittauksella. Uskottavuutta voidaan mitata kyselyillä, joissa arvioidaan lähteen asiantuntijuutta, luotettavuutta ja rehellisyyttä, sekä analysoimalla viestin vastaanottoa ja muutosvastarintaa. Uskottavuus on dynaaminen ja suhteellinen ominaisuus: se vaihtelee yleisön mukaan ja ajan myötä.