uskottavuuden

Uskottavuuden käsite kuvaa sitä, missä määrin väite, lähde tai viestintä koetaan uskottavana, luotettavana ja pätevänä. Suoran ymmärtäminen ja vaikuttaminen riippuvat usein uskottavuudesta: vastaanottaja arvioi sekä tiedon lähdettä että sen sisältöä. Uskottavuus on keskeinen käsite niin journalismin, tieteen, politiikan kuin markkinointiviestinnänkin kontekstissa.

Uskottavuuden keskeiset tekijät jakautuvat useisiin ulottuvuuksiin. Osaaminen eli asiantuntemus sekä pätevyys; luotettavuus ja rehellisyys; motiivit ja läpinäkyvyys, esimerkiksi selkeästi esitetyt lähteet sekä mahdollisten sidonnaisuuksien avoin paljastaminen. Lisäksi viestin selkeys, koherenssi, todisteiden esiintuominen ja aikaisempi menettelytapa vaikuttavat.

Erityisesti eri konteksteissa uskottavuus rakentuu erilaisista seikoista. Uutismediassa uskottavuus syntyy lähteiden auktoriteetista, virheiden korjaamisesta ja läpinäkyvästä korjaamisesta. Tieteessä uskottavuus riippuu tutkimusten toistettavuudesta, vertaisarvioinnista ja julkisesti saatavilla olevasta aineistosta. Poliittisessa ja julkisessa keskustelussa uskottavuuteen vaikuttavat johdonmukaisuus, läpinäkyvyys, sekä kyky esittää ja puolustaa väitteitä.

Uskottavuuden arviointi on usein subjektiivista ja herkkää kuulijavalinnoille sekä aiemmille uskomuksille. Digitaalisen aikakauden haasteisiin kuuluu väärän tiedon ja manipulaation leviäminen. Uskottavuutta voidaan parantaa esimerkiksi tarjoamalla selkeät, todennettavissa olevat lähteet, avoin metodologian ja datan jakaminen sekä virheiden korjausten nopea tekeminen.