uskottavuudesta

Uskottavuudesta viitataan siihen, miten todennäköisenä yleisö pitää annetun väitteen tai lähteen oikeellisuutta, luotettavuutta ja pätevyyttä. Uskottavuus on pääasiassa subjektiivinen arvio, joka syntyy viestin kontekstista, välittäjästä sekä vastaanottajan taustasta ja ennakkokäsityksistä. Se ei ole sama asia kuin faktuaalinen totuus, vaan sen kokevat ihmiset eri tavoin eri tilanteissa.

Merkittäviä tekijöitä uskottavuudessa ovat asiantuntijuus, rehellisyys ja motiivit, sekä viestinnän läpinäkyvyys: todisteiden esittäminen, menetelmien kuvaaminen, lähteiden asianmukainen merkitseminen ja mahdollisten virheiden tai epävarmuuksien julkinen osoittaminen. Myös ajantasaisuus, johdonmukaisuus ja toistettavuus vaikuttavat siihen, miten vahvasti väite koetaan uskottavana. Taustaoletukset ja vastaanottajan omat ennakkokäsitykset voivat kuitenkin muuttaa tämän arvioinnin suuntaa.

Uskottavuutta rakennetaan ja arvioidaan eri aloilla erilaisten käytäntöjen kautta. Tieteessä uskottavuus perustuu läpinäkyvyyteen, vertaisarviointiin, toistettavuuteen ja lähteiden näkyvyyteen. Journalismin ja julkishallinnon kontekstissa uskottavuutta tukevat tarkka faktapohja, lähteiden verifioitavuus, korjausmekanismit sekä vastuullinen raportointi epävarmuuksista. Haasteina ovat kontekstin vaikutus uskottavuuteen, disinformaation mahdollisuus sekä se, miten erilaiset yleisöt tulkitsevat samaa viestiä eri tavoin. Yhteenvetona uskottavuus on moniulotteinen, kontekstisidonnainen arvio siitä, miten luotettavana väite tai lähde koetaan.