glykogeeniä

Glykogeeni on eläinten ja sienten glukoosista muodostama varastopolysakkaridi. Se on erittäin haarautunut rakenne, jossa pääasialliset sidokset ovat α-1,4-glykosiidisidoksia ja haaroittuneita ketjuja syntyy α-1,6-sidoksilla.

Glykogeeni sijaitsee pääasiassa maksassa ja luustolihaksissa. Maksan glykogeeni ylläpitää verensokeria paaston aikana, kun taas lihasten glykogeeni tarjoaa energiaa lihastyölle. Lihaksessa vapautuva glukoosi päätyy käytettäväksi siellä, eikä se pääse verenkiertoon, koska maksassa on glukoosi-6-fosfataasi.

Säätö ja metabolia: Glykogeeni syntetisoidaan glykogeenisynteesin avulla UDP-glukoosista, ja rakennetta vahvistaa glykogeenisyntetaasi. Hajotus tapahtuu glykogeenifosforylaasin ja debranching-entsyymien avulla. Maksassa glukoosi-6-fosfataasi muuttaa glukoosi-6-fosfaatin vapaaksi glukoosiksi; lihaksessa tätä erillistä entsyymiä ei ole, joten vapaa glukoosi ei pääse verenkiertoon. Hormonaalinen säätely perustuu insuliiniin, joka edistää synteesiä, sekä glukagoniin ja adrenaliiniin, jotka edistävät hajotusta.

Merkitys ja sairaudet: Glykogeeni tarjoaa nopean energian lähteenä erityisesti lyhyissä, intensiivisissä suorituksissa ja paaston aikana. Varastojen määrä ja käyttö riippuvat yksilöstä ja harjoittelusta. Glykogeenivarastointihäiriöitä kutsutaan glykogeenivarastointitaudeiksi; tunnettuja esimerkkejä ovat von Gierke -tauti ja Pompe-tauti.