gammasäteilyteleskoopit

Gammasäteilyteleskoopit ovat avaruusteleskooppeja, jotka on suunniteltu havaitsemaan gammasäteilyä, korkeaenergiaisinta muotoa sähkömagneettisesta spektristä. Toisin kuin optiset teleskoopit, jotka havaitsevat näkyvää valoa, gammasäteilyteleskoopit paljastavat meille kosmologisia ilmiöitä, joita ei voida nähdä muilla aallonpituuksilla. Gammasäteily voi syntyä monenlaisista äärimmäisistä astrofysikaalisista tapahtumista, kuten supernovaräjähdyksistä, aktiivisista galaksiytimistä, pulsarista ja mahdollisesti jopa pimeän aineen annihilaatiosta.

Koska gammasäteily on erittäin energeettistä ja vaikeasti havaittavaa maanpäällisistä observatorioista ilmakehän vuoksi, gammasäteilyteleskoopit sijoitetaan yleensä avaruuteen. Nämä teleskoopit käyttävät erilaisia ilmaisimia ja optiikkaa, jotka on räätälöity gammasäteilyn havaitsemiseen. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi Fermi Gamma-ray Space Telescope, Integral ja Chandra X-ray Observatory (joka kykenee havaitsemaan myös matalaenergiaisinta gammasäteilyä). Tutkimalla gammasäteilylähteitä tutkijat pyrkivät ymmärtämään universumin kuumimpia, energiakkaimpia ja dynaamisimpia prosesseja. Gammasäteilyteleskooppien havainnot ovat edistäneet merkittävästi käsitystämme kosmologisesta evoluutiosta, mustista aukoista ja neutronitähdistä. Ne tarjoavat ainutlaatuisen ikkunan universumin äärimmäisiin olosuhteisiin.