futurestutkimukseen

Tulevaisuustutkimus, englanniksi futures studies, on monitieteellinen tutkimusala, joka tutkii mahdollisia, todennäköisiä ja toivottuja tulevaisuuksia sekä näiden erilaisten kehityspolkujen vaikutuksia nykyisiin päätöksiin. Sen tarkoituksena on lisätä päätöksenteon ennakoitavuutta, tukea strategista suunnittelua ja lisätä sopeutumiskykyä epävarmuuden vallitessa. Tutkimusnäkökulmat kattavat talouden, teknologian, yhteiskunnan, ympäristön ja politiikan kysymyksiä.

Keskeiset menetelmät ja lähestymistavat ovat skenaariotyö, trendianalyysi ja horizon scanning sekä Delphi-menetelmä. Backcasting on työkalu, jossa määritellään tavoitetila ja suunnitellaan polut sen saavuttamiseksi. Tutkijat käyttävät myös tulevaisuudentarkastelua, signaalianalyysiä sekä osallistavaa tulevaisuudentyötä.

Tulevaisuustutkimusta hyödynnetään julkisessa hallinnossa, yritysten strategiassa, kestävän kehityksen ohjelmoinnissa sekä riskienhallinnassa. Se tukee politiikkojen vaihtoehtoisten polkujen vertailemista, varautumisen suunnittelua ja resurssien kohdentamista epävarmuuden vallitessa.

Historiallisesti tulevaisuustutkimuksen juuret sijoittuvat 20. vuosisadan jälkipuoliskolle, jolloin järjestelmälliset menetelmät alkoivat yleistyä sotilaallisen, teollisen ja hallinnollisen päätöksenteon tueksi. Kansainvälisesti alan kehitykseen ovat vaikuttaneet järjestöt ja instituutiot kuten UNESCO, OECD sekä useat yliopistot ja tutkimuslaitokset.

Kritiikki kohdistuu usein liialliseen spekulaatioon sekä epävarmuuden tulkintaan liittyviin haasteisiin. Eettisiä näkökulmia korostetaan siten, että kehityssuuntien vaikutukset ihmisiin, ryhmiin ja ympäristöön arvioidaan huolellisesti. Tulevaisuustutkimus tarjoaa kuitenkin järjestelmällisen lähestymistavan erilaisten tulevaisuuksien ymmärtämiseen ja päätösten taustatiedon vahvistamiseen.

---