foulingkestävyys
Foulingkestävyys tarkoittaa pinnan kykyä vastustaa vedenalaisen elinympäristön eliöiden ja epäpuhtauksien kiinnittymistä, kasvua ja kerrostumien muodostumista. Tavallisesti puhutaan biofoulingista sekä epäorganisista kerrostumista, kuten skaalauksesta. Foulingkestävyydellä on suuria taloudellisia ja teknisiä merkityksiä meriliikenteessä, energiantuotannossa ja vedenkäsittelyssä, sillä kiinnittyneet organismit lisäävät pintojen vastusta, kuluttavat energiaa ja vaativat huoltoa.
Seikkoja, jotka vaikuttavat foulingkestävyyteen, ovat muun muassa pinnan materiaali, karheus, pintaenergia sekä hydrofobisuus tai hydrofiilisyyden tasapaino.
Toimenpiteitä foulingkestävyyden parantamiseksi ovat antifouling-maalaukset ja -päällysteet sekä ei-bioaineiset ratkaisut. Perinteisissä antifouling-maaleissa on käytetty biotoksisia aineita,
Sovelluksia ovat meri- ja teollisuuskäytöt: laivojen rungot ja potkurit, offshore-rakenteet sekä jäähdytys- ja vesipuhdistuslaitteet sekä anturipinnat.
Testaus ja standardit tutkivat kiinnittymisen alun ehkäisyä, kasvun nopeutta sekä irtoamisen helpottumista kenttä- ja laboratorio-olosuhteissa, kehittäen