fosfonaattiyhdisteistä

Fosfonaattiyhdisteet ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa fosforiatomi on sitoutunut suoraan hiiliatomiin. Niiden yleinen kaava on R-PO(OH)2, missä R edustaa orgaanista ryhmää. Fosfonaattiyhdisteet ovat fosforihapon estereiden tai amidi-estereiden analogeja, mutta niissä fosfori-hiili-sidos korvaa fosfori-happi-sidoksen. Tämä P-C-sidos tekee niistä huomattavasti stabiilimpia kuin vastaavat fosfaatit.

Fosfonaatteja esiintyy luonnossa, esimerkiksi fytiinihappona, joka on kasvien varastoima fosforimuoto. Synteettisesti valmistettuja fosfonaatteja käytetään laajasti teollisuudessa. Niillä on monia sovelluksia vedenkäsittelyssä, esimerkiksi kalkin ja ruosteen muodostumisen estäjinä. Ne ovat tehokkaita metalli-ionien kelatoijia, mikä tekee niistä hyödyllisiä esimerkiksi pesuaineissa ja puhdistusaineissa. Lisäksi niitä käytetään erilaisten pintojen käsittelyssä, esimerkiksi korroosionestoaineina.

Lääketieteessä ja biologiassa fosfonaatteja hyödynnetään usein lääkeaineina. Esimerkiksi bisfosfonaatit, jotka ovat erityinen ryhmä fosfonaatteja, ovat keskeisiä luuston sairauksien, kuten osteoporoosin, hoidossa. Ne sitoutuvat luun mineraaliosiin ja hidastavat luun hajoamista. Jotkut fosfonaatit ovat myös antiviraalisia tai antibakteerisia aineita. Niiden kyky jäljitellä luonnollisia fosfaatteja ja sitoutua biologisiin molekyyleihin tekee niistä arvokkaita työkaluja lääkekehityksessä.