fibriinistä

Fibriini on verivälineiden hyytymisessä keskeinen proteiini, joka muodostaa haavan kohdalta rakennelman hyytymän verkoksi. Se syntyy, kun fibriinogeeni hyytymistekijöiden vaikutuksesta muuntuu trombiinin katalysoimana fibriinimolekyyleiksi, jotka polymeroituvat kuitumaisiksi säikeiksi. Näin fibriiniverkko vangitsee verihiutaleita ja punasoluja, jolloin syntyy kiinteä, tukipinnallinen hyytymä.

Prosessi alkaa verenvuodon laukaisusta ja hyytymiskaskadista. Trombiini muuntaa fibriinogeeniä fibriiniksi, säikeet rakentuvat verkoksi ja lopuksi hyytymä vahvistuu kalciumionien sekä hyytymistekijä XIII:n ristisidoksilla. Tämä antaa verkolle mekaanisen kestävyyden ja estää edelleen vuodon. Fibriiniverkko on lyhytaikainen rakennelma, joka on suunniteltu pysymään, kunnes haava on korjaantunut.

Fibrin hyytymä toimii lyhytaikaisena tukirankana, mutta sen lopullinen poistaminen on osa kudosteknistä uudelleenjärjestelyä. Fibrinolyyttinen järjestelmä aktivoi plasminia, joka pilkkoo fibriinin ja hajottaa hyytymän. Tuloksena syntyy fibrin degraadituotteja, kuten D-dimeerejä, joita voidaan mitata kliinisissä testissä hyytymisen tilan arvioimiseksi.

Kliinisessä kontekstissa fibriinin aiheuttamat ilmentymät ovat tärkeitä: liiallinen fibrin muodostus voi johtaa veritulppiin (tromboosi), kun taas liiallinen fibrin liuotuminen tai fibriinogeenin puute voi altistaa verenvuodolle. DIC-tilanteissa fibrin liiallinen hyytyminen ja liuotuminen voivat häiritä verenkiertoa laajasti.