erotettavuuteen

Erotettavuuteen on illatiivimuoto sanasta erotettavuus, joka tarkoittaa kykyä erottaa, erottua tai erotettavissa olemista. Erotettavuus kuvaa ominaisuutta, jonka mukaan ilmiö, kohde tai data-aines voidaan tunnistaa erilliseksi tai erottua muista vastaavista piirteistä havaintojen, mittausten tai analyysin perusteella. Käytössä termi viittaa sekä teoreettiseen käsitteeseen että sen käytännön arviointiin.

Monilla tieteenaloilla erotettavuus on keskeinen käsite. Matematiikassa, logiikassa ja tilastotieteessä puhuttavaa erottuvuutta voidaan aineksina pitää sitä, miten hyvin kohteet voidaan erottaa toistensa perusteella. Esimerkiksi suuret saavutettavat erottuvuudet helpottavat luokitusta ja päätöksentekoa. Signaalin- ja kuvankäsittelyssä erotettavuus viittaa kykyyn erottua signaalin olennaisista piirteistä taustamelusta tai muihin epäolennaisiin komponentteihin nähden. Kielitieteessä ja semanttisessa analyysissä termi voi kuvata sanojen tai merkkien erottuvuutta kontekstissa.

Käytännön arviointi erotettavuudesta voi sisältää mittareita kuten luokittelun tarkkuus, piirteiden erottelevuus tai havaittavien erojen tilastollinen merkitsevyys. Haasteita ovat epävarmuus mittauksissa, dataetäisyydet sekä kontekstisidonnaisuus: sama ilmiö voi olla erotettavissa joissain tilanteissa mutta ei toisissa. Erotettavuuden käsite kytkeytyy usein muihin kuin erottuvuuteen/erotteluun liittyviin käsitteisiin, kuten separabilityyn ja distinguishabilityyn, joiden tarkka merkitys vaihtelee tieteenalasta riippuen.