erityisvelvoitteet

Erityisvelvoitteet ovat velvoitteita, jotka ovat lisätyyppejä tai tiukempia kuin yleiset velvoitteet. Ne kohdistuvat tiettyihin toimijoihin, tilanteisiin tai sektoreihin ja ne voivat perustua lainsäädäntöön, asetuksiin, sopimuksiin tai julkisiin politiikkoihin. Erityisvelvoitteet voivat olla osa yleisen oikeudenpitoisuuden tai poliittisten tavoitteiden toteuttamista.

Ne voivat olla lakisääteisiä, sopimukseen perustuvia tai julkisen päätöksen seurauksena muodostuvia. Ne voivat liittyä esimerkiksi tieto- ja raportointivelvoitteisiin, riskienhallintaan, huolellisuusvaatimuksiin sekä eettisiin tai ympäristövaatimuksiin. Erityisvelvoitteiden piiri ja sisältö voivat vaihdella toimialan, toimijan aseman ja säädösten mukaan.

Esimerkkejä sovelluskonteista ovat:

- Ympäristö ja turvallisuus: erityisvelvoitteet voivat koskea päästöjen seurannan, jätteiden käsittelyn sekä vaarallisten aineiden raportoinnin vaatimuksia. - Tietosuoja ja tietoturva: tietyt toimijat voivat olla velvoitettuja toteuttamaan lisätoimenpiteitä tiedon suojaamiseksi ja tietoturvaloukkauksista ilmoittamiseksi. - Julkiset hankinnat ja vastuualueet: hankintaprosesseissa voi olla erityisiä vastuullisuus-, sosiaalisia tai ympäristövaatimuksia. - Talous ja raportointi: tehtävät tilinpäätös- ja sisäisen valvonnan vaatimusten täyttämiseksi sekä due diligence -menettelyt.

Sanktiointi ja valvonta seuraavat usein erityisvelvoitteiden rikkomista, ja toimijat saattavat joutua korjaaviin toimenpiteisiin, lisävelvoitteisiin tai taloudellisiin seuraamuksiin. Käytännössä termiä käytetään yleisesti oikeudellisessa ja hallinnollisessa keskustelussa viittaamaan juuri näihin lisä- ja erityistarpeista johtuviin velvoitteisiin.