erikoiskudoksiin

Erikoiskudoksiin on suomenkielinen termi, joka viittaa tutkimus- ja hoitokäytännöissä käytettyyn lähestymistapaan, jossa terapeuttiset aineet tai diagnostiset ajurit suunnataan erityisiin kudoksiin tai solutyyppeihin. Tämän tavoitteen tavoitteena on parantaa tehon kohdentuvuutta ja vähentää haitallisia sivuvaikutuksia, sekä mahdollistaa tehokkaampi hoito tietyissä sairauksissa.

Toimitus erikoiskudoksiin voidaan saavuttaa useilla strategioilla. Yleisiä keinoja ovat ligandi- tai vasta-ainetoiminnalliset kohdentimet, jotka sitoutuvat kudoksissa ilmentyvään reseptoriin; reseptorivälitteinen endosytointi; nanopartikkelit tai lipidikapselit, joiden pinnalle on asennettu kudosspesifisiä molekyylialueita; sekä prodrug- tai geeniterapian reseptorikohtainen aktivointi. Esimerkkejä kohdentamisesta ovat maksakohdentaminen galaktoosiin sitoutuvilla ligandeillä, veren-aivoesteen ohitus transferriinin reseptorissa hyödyntävillä järjestelmillä sekä kasvaimissa käytettävät reseptorikohtaiset joko lääkeainetta tai diagnostiikkaa kantavat molekyylit.

Hyödyt ja haasteet kulkevat käsi kädessä. Edut sisältävät parempi terapeuttinen effektori suhteessa systeemisiin toksisuuksiin ja mahdollisuus hoitaa vaikeasti saavuttavia kudoksia. Haasteisiin kuuluvat kudosten kohdentuvuuden varmistaminen ja tasaisuuden ylläpitäminen, mahdollinen immunogeniciteetti sekä kehitys- ja valmistusprosessien monimutkaisuus ja kustannukset.

Käyttökohteita ovat muun muassa syövän hoito, geeniterapia, kuvantaminen ja monitorointi. Lisätietoja saa kohdentamiseen ja kudos-spesifiseen toimintaan liittyvistä tutkimus-, kehitys- ja kliinisistä sovelluksista.