epäriittävä

Epäriittävä on suomen kielen adjektiivi, jolla viitataan siihen, että jokin ei ole riittävä tai vastaa asetettua vaatimusta. Sanaa käytetään usein virallisissa, hallinnollisissa tai ammatillisissa yhteyksissä, esimerkiksi leimaten hakemuksia, tietoja tai todisteita, jotka eivät täytä vaadittua tasoa.

Sanan etymologia liittyy negatiiviseen etuliitteeseen epä- sekä adjektiiviin riittävä, joka tarkoittaa riittävää, tilattua tai asianmukaista. Nykyisin epäriittävä kuvaa jonkin määrää, laatua tai pätevyyttä, joka ei täytä kriteereitä. Suomen kielen taivutusmalli on sama kuin muillakin adjektiiveilla: epäriittävä, epäriittävästä, epäriittäviä jne. Nominaalista muotoa käytetään muussa kielessä epäriittävyys tarkoittaen epäasianmukaisuutta tai puutteellisuutta.

Käyttö ja konteksti: epäriittävä sana soveltuu erityisesti hallintomenettelyissä, oikeudellisissa yhteyksissä sekä tutkimus- ja raportointitilanteissa. Esimerkkejä: “Hakemus oli epäriittävä”, “Todisteet olivat epäriittäviä” tai “Tietojen epäriittävyys heikentää päätöksen pätevyyttä.” Puutteellisuutta tai riittämättömyyttä voidaan kuvailla myös sanolla epäriittävyys.

Lähialueet ja synonyymit: epäriittävässä merkityksessä voidaan käyttää synonyymeja kuten riittämätön tai puutteellinen, mutta niilläkin on vivahde-eroja. Epäriittävä painottaa erityisesti vaaditun tason täyttämättömyyttä, ei pelkästään määrää.

Yhteenveto: epäriittävä on neutraali, hallinnolliseen kieleen sopiva termi, joka kuvaa jotain materiaalia, tietoa tai hakemusta, joka ei ole riittävä tai vastaava vaadittavaa standardia tai päätöksentekoa varten.