epämuuttuvan

Epämuuttuva, ja sen taivutettu muoto epämuuttuvan, on suomalainen adjektiivi, joka tarkoittaa jotakin, joka ei muutu tai joka pysyy vakaana tietyssä yhteydessä. Se liittyy käsitteeseen invariantti, eli ominaisuus tai arvo, joka säilyy muuttujan tai muun järjestelmän muuttuessa. Kielessä termiä käytetään sekä yleiskielessä että teknisessä kirjallisuudessa, erityisesti matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelytieteissä.

Matematiikassa epämuuttuvuudesta puhutaan, kun jokin arvo säilyy muuttujien tai transformaatioden vaikutuksesta. Esimerkkejä ovat geometrian kuvien kulmien summa, joka pysyy 180 asteessa ympyrä- tai kolmiokontekstissa, tai erilaiset invariantit, jotka säilyvät lineaarisissa muunnoksissa. Invariantti voi olla lukuarvo, lause, symbolinen ominaisuus tai lause, jonka totuus ei muutu annetussa kontekstissa.

Fysiikassa epämuuttuvuutta käytetään kuvaamaan suuria, joita tarkasteltaessa ei muututa nopeuden, ajan tai etäisyyden mittakaavassa. Tunnettuja esimerkkejä ovat valon nopeus tyhjiössä, sekä tapahtumien välinen spatiotemporaalinen interval eli kaikkien inertiaalien välillä säilyvä määrä relativity-hypoteesin nojalla. Epämuuttuvuutta voidaan pitää mittalaitteena, jonka avulla muutoksia voidaan havaita.

Tietojenkäsittelytieteissä puhutaan ohjelmoinnissa epämuuttuvista lauseista tai silmukkaintritiikeistä (loop invariants), joiden avulla ohjelman oikein pysyy ohjelmointivirheistä huolimatta. Epämuuttuvia ominaisuuksia käytetään todentamaan ohjelman loogista oikeellisuutta ja ennustettavuutta.

Kielessä epämuuttuvan genetiivimuoto epämuuttuvan esittää vastiketta, kun kuvaillaan jotakin, jonka ominaisuus kuuluu siihen, eli esimerkiksi “epämuuttuvan ominaisuuden säilyminen.”